tiistai 28. lokakuuta 2014

Arki liikenne opettaja (opiskelijan) (avo) puolisona

Niin kuin moni tuttavistani tietää että Joonas opiskelee siis liikenne koulun opettajaksi ja olen tosi ylpeä Joonaksesta että hän on päässyt opiskelemaan hänelle mieluista alaa. Mutta kuinka moni miettii miten toisen ammatti vaikuttaa siihen parempaan puoliskoon? Minä en osaa ajatella mitä Joonas joutuu kestämään kun itse olen asiakaspalvelu hommissa. Mutta ajattelin valoittaa vähän millaisiin asioihin minä olen törmännyt Joonaksen ammatin valinnan kanssa

1. Sinulta kysytään aina ihan oudoista liikenne säännöistä joita et todellakaan muista enää ajettuasi monia vuosia samaa kaupunkia edes takaisin.

2. Myös kun sinulle herää joku kysymys liikenteessä niin on se vähän noloa kun ei liikenne opettajan "puoliso" tiedä. Mutta tuskin Joonaskaan tietäisi mitä koko S vastaisi tuuma koossa ;)

3. Jossain vaiheessa toteat että parempi luovuttaa autolla ajaminen suoraan toiselle (ei tarvitse miettiä mitä oudoimpiin asioihin vastauksia).

4. Yhteisistä ruoka ajoista joudut luultavasti luopumaan, sillä on luksusta jos toinen on ennen viittä kotona.

5. Olen kuullut ainakin 110 kertaa ettei hälytys ajoneuvoa kuulu väistää jos pelkät vilkut pyörivät. Ja myös se että jos et pysty väistämään hälytys ajoneuvoa aja normi liikenne sääntöjen mukaisesti

6. Jossain vaiheessa alat pakosti miettimään että millaisiahan nämä tuoreet kuskin oikeastaan ovatkaan (itsehän olit aivan täydellinen kuski heti kortin saatuasi)

7. Etkä enää uskalla kuvitellakaan millainen perhe kriisi siitä tulisi jos toisit kotiin sakko lapun

8. Enää sinun ei tarvitse miettiä onko koti opetus parempi kuin autokoulu.

9. Luultavasti joudut jossain vaiheessa koe kaniiniksi (onneksi minulla pituus pistää monessa kortti luokassa vastaan)

10. Aina kun on joku juhla, tilaisuus tai tapahtuma puhe kääntyy liikenne sääntöihin ja uusiin laki muutoksiin yms... (välillä voisi tietty jutella vaikka säästä)

No kaikesta huolimatta voin edelleen suositella liikenne opettajia puolisoiksi niin naisille kuin miehillekin. Mutta muistakaa, älkää alkako pätemään missään mikä liittyy liikenteeseen;)
ja jottette puutuisi tällaiseen blogi kirjoitukseen laitan vähän kuvia lisäksi ;)




Niin ja jos nyt joku haluaa aloittaa autokoulun niin linkki löytyy tästä

tiistai 14. lokakuuta 2014

-3,5kg

Nyt on vaan pakko tulla hehkuttaa vaikka pitkään kyl mietin et onko tää ees hehkutuksen arvonen asia mutta siis tänään vaaka näytti -3,5kg joka tietty tuntuu aivan mitättömältä lukemalta, mutta se miksi halusin tulla hehkuttamaan on se että viime kuiopion reissulta ostin uudet farkut jotka kiristi, en oikein tiedä miksi edes ostin housut jotka kiristää valmiiksi mutta ne näytti sillä hetkellä muuten kivalta. No voitte arvata että nämä kyseiset housut eivät ole olleet minulla kertaakaan käytössä kunnes tänään kun kaikki muu tuntui olevan pyykissä tai kuivumassa narulla päätin kokeilla näitä kyseisiä farkkuja ja en voinut uskoa kun mahaa ei tarvinutkaan vetää sisälle kun laitoin vetoketjun kiinni vaan se meni noin vaan :D en muista millon olisin ollut viimeksi näin iloinen :D

maanantai 6. lokakuuta 2014

syksy ja haaveilu

Syksy on täällä ja varmaan monelle tuttu syysmasennus. Tuntuu ettei oikein jaksa mitään, arki kuluu rutiinilla töissä ja viikonloput sujahtavat nopeasti. Töistä kun tulee kotiin alkaa ruuanlaitto lenkki tai sitten sitä ryhähtää sohvalle ja on tekemättä mitään. Tietysti syksyyn liittyy kuitenkin ihanasti kynttilät ja villapaidat. Sisustuksessa kaikki lämpimät, pehmeät huovat, tyynyt ja matot. Niin kuin moni muukin opiskelija varmaan tietää ettei, aina ole varaa uusiin sisustus juttuihin. Mutta onneksi haaveilu on aina ilmaista ja varsin mukavaa ajan viettää. Ajattelinkin vähän näyttää mistä minä olen haaveillut :)
Kun ulkona alkaa pimetä alan kaipaamaan väriä ympärilleni (varmaan viime kertainen pöytäliina ostokseni viestikin sitä) vallilalla onkin aivan ihania kuoseja ja harmi kun tuo Elloksen verho jäikin lopullisessa kuvassa noin pieneksi mutta siinäkin on aivan ihanat värit. Olen myös alkanut enemmän haaveilemaan "luksuksesta" olisi ihana jos tylsien spottien sijaan katossa loistaisi "kristallit" ja sohvalle voisi käpertyä kunnon pehmeään vilttiin :) mutta toisaalta luksus ei vaadi rahaa vaan hyviä ihmisiä ympärille ne tuo lämpöä, väriä ja hohdetta arkeen <3

Tyynyn päälinen  H&M 19.95€  suihkuverho, kynttilä H&M 4,99€ viltti H&M 69,99€ lamppu, verho

kynttilän valoisia syys iltoja ja muistakaa kaivaa jo villasukat ja hyvät kirjat kaapista :) <3

lauantai 20. syyskuuta 2014

Missä kello on?

Tänään meille tuli käymään Joonaksen sukulaisia Mikkelistä ja totta kai minä sairastun keskiviikkona flunssaan ja olo on ollut aivan poikki. Eilen meinasin jo luovuttaa ja sanoa Joonakselle etten jaksa vieraita koska olo oli mitä kauhein ja asunto kun pommin jäljiltä.

Tänään olo oli onneksi jo paljon parempi mutta, aamulla herätessä sotku kodissa ei perjantaisesta siivous yrityksestä huolimatta ollut hävinnyt ja kaiken lisäksi olin unohtanut ottaa porukoilta pakkasesta karjalan piirakat mukaan.
 Joten herätys kello soi siinä puoli 8 pintaan, ensimmäisenä koitin purkaa hirveää pyykkivuortamme ja sen jälkeen hakea piirakat ja imuroida (tällä välin siis Joonas nukkui tyynen rauhallisesti, kunpa välillä itsekin osaisi olla niin huoleton) 

Meillä oli Joonaksen kanssa sopimus että hän huolehtii ruuasta ja minä siivouksesta. Kun olin omat hommani saanut valmiiksi ja ajatuksena oli istahtaa hetkeksi, alkoi Joonas tajuta miten paljon hänellä oli vielä tehtävää ja kuinkas kävikään kun vieraat tulivat? minä olin hellan edessä ja Joonas juttelemassa vieraille (vaikka meinasi hermo siinä vaiheessa palaa, sallittakoon se Joonakselle olivathan he hänen vieraitaan).

Söimme tässä ja päätimme sen jälkeen lähteä käymään kaupungilla. Menimme nais porukalla kiertelemään wihoselle ja kyllähän siellä olisi ollut vaikka mitä mutta se mihin ihastuin oli tämä kello. Meillä ei ole kotona seinä kelloa mutta jotenkin sitä aina vaan etsii kotoa jos tiedätte mitä tarkoitan. 

Kävimme myös Anttilassa, ja koska aamulla huomasimme ettei, meillä oikein ole tarjoilu astioita tarpeeksi päätti Joonas hankkia pari sellaista (tietysti minun avustuksellani ;) ).

 
Tito tietysti oli kovin innoissaan kun kävi vieraita mutta kyllä se oli sippi kun vieraat lähtivät (on se viihdyttäjän roolikin kovin raskasta)


Mutta se asia mistä oikeasti halusin tulla hehkuttamaan on se että, koska sairastin flunssaa en ole jaksanut lähteä lenkille pariin päivään ja en voi uskoa että sanon tämän mutta minulla oli oikeasti IKÄVÄ lenkille ja liikkumaan siis minulla joka vihaa liikuntaa ja lenkkeilyä. Joten siis vaikka äiti varoitteli kävimme äsken Titon kanssa pienellä lenkillä ja olo on tällä hetkellä tosi mahtava :D (pakko koputtaa puuta ettei sitten huomenna olisi kahta kauheampi flunssa)

ja ai niin pakko vielä näyttää teille meidän uusi Vallilan pöytä liina, olenkin tässä pohtinut että, onko pöytäliinat vain lapsi perheiden juttu, vai voiko niitä käyttää muutkin? itse pidän meidän tummasta pöydästä ja tabletit olisivat kivat siinä mutta pienen keittiön takia ruokapöytää käytetään yleensä yhtenä tasona ja enkä halua että siihen tulisi hirveästi naarmuja joten onko pöytäliina in vai out?

tiistai 16. syyskuuta 2014

#kutsumua

Varmaan aika moni on kuullut #kutsumua kamppaniastsa. Taidan olla aika jälki junassa tämän jutun kanssa, mutta oikeasti tämä kamppanija on pistänyt minut TAAS uudelleen miettimään koulu aikoja. Miten niin pienenä tapahtuneet asiat vaikuttavat vieläkin melkeinpä joka päiväseen elämääni. En oikein tiedä mitä kertoisin tai miten



Minulla oli ala-asteella ja myöhemmin ylä-asteella monia haukkuma nimiä. Aivan sama miten kiltti tai mukava olin, se ei hyödyttänyt mitään. Koen että olen ollut iloinen ja ulospäin suuntautunut lapsi, rakastin kavereiden kanssa leikkimistä, yökyläilyä ja myöhemmin syvällisiä juttu tuokioita.  Loppu peleissä olin kuitenkin tosi yksinäinen, muista tytöistä pojat olivat söpöjä ja hauskoja mutta minun silmissä ne olivat hirviöitä.
Joten voitte vaan miettiä miten vaikea on kasvaa leikkivästä lapsesta teiniksi tai teinistä naiseksi kun koko ajan etsit toisten hyväksyntää ja kannustusta koska oma itse tuntosi on murskattu.


 Ainut asia mitä opin koulu ajoilta oli se että miehet ovat sikoja, petollisia ja selkään puukottajia, loppu peleissä he ajattelevat vain itseään ja omia tarpeitaan. Tämän väitteen ovat todistaneet ala- asteen pojat ja heidän isänsä, mies opettajat sekä omat läheiset miehet. 
Olen tavannut tietysti monia mukaviakin miehiä mutta, en tarpeeksi monta jotta pystyisin muuttamaan mielipidettäni. Toivon että jokupäivä pystyisin muuttamaan mielipteeni ja koitankin etten tyrmäisi miehiä heti.

Tästä tuli tosi sekava teksti mutta näitä asiaoita on vaikea pukea sanoiksi. Haluan ajatella että olen nykysín itsenäinen ja rohkea nainen mutta, välillä ajatukset kiertää noidan kehää eikä olo ole kovin itsenäinen ja rohkea. 


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Laihdutusta, ostoksia ja olohuoneen muutoksia

Voihan hurjuuksien hurjuus miten kauan viime kerrasta on. Hiljaisuus ei niinkään johdu siitä ettei olisi ollut mistä kirjoittaa mutta kun juoksee pää kolmantena joka paikkaan ei jää aikaa pysähtyä miettimään mitä oikein tapahtuu. Oli Joonaksen veljen synttärit, sitten alkoi koulu (voin sanoa että koulu on kyllä suurin ahdistuksen aihe) mahtui mukaan kavereiden kihlajaisetkin ja vaikka mitä kaikkea muuta.

Noin kuukausi sitten kävin ehkäisy neuvolassa vuosittaisessa jaarittelu tuokiossa ja siellä puheeksituli painoni. Olen aina ollut pieni ja lihava joten asian puheeksi ottaminen ei yllättänyt. Kuitenkin sen jälkeen olen alkanut käymään joka aamu lenkillä.
 Mietin jossain vaiheessa että, kertoisin tästä ”projektista” teille mutta pelko siitä ettei mitään tapahdu esti minua kirjoittamasta. Niin ja oikeassa olinkin, mitään konkreettista ei tapahdu ja se jos mikä on turhauttavaa. 
Eilen sitten illalla Joonas sanoi että jalkoihini on tullut lihasta, oli mukava kuulla kun toinen kehui se saa aina jaksamiseen lisä puhtia ja kukapa jaksaisi jos minkään laista tulosta ei tulisi.
 Onko teillä ollut laihdutus projekteja ja vaikka mitä yritätte niin vaan lukema ei tipu?


No mukavimpiin asioihin :D meillä muuttui olkkarissa yhtenä kauniina päivän järjestys ja kävinpä tässä myös pienillä shoppailu reissuilla


tarkotuksena olisi kai vielä vaihtaa tuo divaani puoli toiselle puolelle, mut ite tykkään siitä kun olkkari tuntuu nykyisin paljon avarammalta






 Kävin myös ostamassa Sarustiikka puodista (tää on aivan ihana sisustus liike) ihania pieniä teksti tarroja joita siis olen metsästännyt jo jokusen ajan

Ja hei tottakai käytin tilaisuuteni hyväksi ja kävin carlsonin synttäreiltä ostamassa eduliset muumi mukit lisää kokoelmiini ;)



Kävin myös tänään kirparilla ja löysin meille uudet aamu kahvi mukit ;) vielä ei oikein ole varmaa kumpi muki on kumman mutta, mitäs veikkaatte? :)
nii ja hei muistakaa et blogilla on nykysin omat facebook sivut ;)


perjantai 15. elokuuta 2014

siivous on puoli sisustusta

Tajusin juuri tässä että en ole vähään aikaan postannut teille mitään sisustuksesta. Blogi on alkannut kääntyä enemmän lifestyle blogin suuntaan mutta, haluan silti pitää sisustuksen osana blogiani.

Syy miksi sisustusta ei ole kauheasti näkynyt blogissa on yksinkertaisesti se että olen mailman surkein siivouksen aloittaja ja kuka nyt haluisi kuvia sotkuisesta asunnostaan. Välillä tuntuu että kun siivoat niin menee hetki ja kaikki on taas sotkussa.
Kuitenkin tänään sain siivottua :D joten tässä teille vähän kuvia :)


 ekaa kertaa partsilta kuvia ja tietysti titon peräpää jäi kuvaan :D
Oon myös aika ylpee itestäni sillä meil kasvaa partsilla chilejä ja tomatteja (ja ne on viel hengis)


vähän kuvia olkkarista, hylly on ostettu ikeasta (ikean shoppailu reisusta pääset lukemaan täältä)


                                  tästä postauksesta  löydät tuolien kuvat ennen maalaamista :)


 tämä teksti löytyi ennen olkarin seinältä mutta, koska hylly tuli tekstin paikalle päätin koittaa teipata sen uudellaan keittiöön ja hyvin on pysnyt :)


lopuksi vielä saanko esitellä uuden "perheenjäsenemme" Viime viikoloppuisen moottoripyörä retkeilymme jälkeen annoin joonakselle siunauksen oman moottoripyörän hankkimiseen (se kyllä löytyi nopeammin kuin ajattelin :D ) tällä olisi siis tarkoitus viikonpäästä lähteä mikkeliin :)

nyt alkaa olla se aika kun voi sytytellä kynttilöitä mutta vielä on sentään lämmin <3 joten nauttikaa :)


keskiviikko 13. elokuuta 2014

I&J

kyseinen biisi soi sillo autos kun tavattiin ja siitä on tullu "meijän" biisi


minulta toivottiin postausta siitä kuinka olemme Joonaksen kanssa tavannet ja muutenkin meidän suhteesta (varoitan tästä tuli pitkä) :)
Meiltä on useasti sukulaiset kysyneet missä olemme tavanneet ja se kysymys vetää aina hiljaiseksi ja olon vaivaantuneeksi. Mutta totuus on se että olemme tavanneet netissä. En tiedä miksi siitä on niin häpeällistä kertoa mutta jotenkin vaan on.
Kuitenkin tapasimme siis 9.8.2012 (muistan tämän päivän koska ostin vaivan ihanat kengät samana päivänä mutta ne menivät rikki ja jouduin viemään ne takaisin liikkeeseen) Joonas oli intissä kontiorannassa ja no minä olin juuri muuttannut takaisin joensuuhun.
 Kun joonas laittoi minulle ekan kerran viestiä, en oikein jaksannut kiinostua, mutta koska en halua pahoittaa kenenkään mieltä juttelin hänen kanssaan niitä näitä. Puhuimme että voisimme tavat joskus muttei mitään tarkempaa, suoraan sanottuna en uskonnut että oikeasti ikinä tapaisimme.
 kuitenkin ollessani kaupungilla tuona kyseisenä päivänä tulee puhelimeeni ilmoitus että joonas pääsi iltavapaille ja haluaa tavata. No kuten aikaisemmin sanoin en halunnut pahoittaa hänen mieltään joten suostuin juoksin kaupaan sillä olin pukeutunnut tosi tyylittömästi ja ostin ne kyseiset kengät josta aikaisemmin kerroin. Sovimme että joonas hakee minut torilta. Hyppäsin kyytiin vilkaisin nopesti ja aloimme juttelmaan meillä oli hauskaa ja nauroimme paljon. Ajelimme jonkin aikaa kunnes joonas sanoi että pysähdytään tupakalle (kyllä äiti poltin siihen aikaan satunnaisesti) ja kun nousin ylös autosta ja joonas nousi perässä sydämmeni taisi jättä pari lyöntiä välistä ja jalkani meni veteläksi. en voinut uskoa silmiäni edessäni seisoi komea mies joka oli tajuttoman pitkä (itse olen vain 148cm) ja hän sai minut nauramaan en ollut ikinä enne tuntennut sellaista tunnetta. kiertelimme loppu illan autolla ja meillä oli todella hauskaa (tai ainakin miunulla oli)



No kuitenkin :D tässä sitä ollaan kahdenvuoden päästä. Joonas saa edelleen minut tekemään asioita joita en uskonnut ikinä tekeväni, nautimme siitä kun saamme mennä mökille kahdestaan ja olla tekemättä mitään. Olemme toisaalta niin erillaisia mutta samalla tasapainotamme toisiamme. Joonaksella menee hermot minuun aina hetkessä ja tilanne kiihtyy aina nollasta sataan mutat minä taas en oikein suutu ja osaan olla rauhallinen vaikka toisella hermo palaakin. yleensä riidat menee ohi yhtä nopeaa kun alkoivatkin.
Minä taas stressaannn paljon asioita mutta joonas saa aina munut uskomaan että kaikki kääntyy parhain päin. Tito rakastaa joonasta ja uskoisin etten valehtele kauhean pahasti sanoessani että joonas rakastaa myös titoa :)



pidän siitä että joonas tulee toimeen perheeni kanssa se on äärettömän tärkää minulle ja kyllä joonas muistuttaa paljon isääni niin hyvässä kuin pahassakin.

Olen kuullut monen sanovan ettei netistä voi löytää aitoa rakkautta, no minulle tämä on ainakin aitoa. Uskon että baarissa ihmisen tapaaminen on yhtä vaarallista kuin netissäkin. Kuitenkin suosittelen että jos tapaatte netistä tyypin älkää ensimmäiseksi pyytäkö sitä omaan kotiinne :)

sunnuntai 10. elokuuta 2014

päivä kolilla

Eilen vietettiin meidän vuosipäivää joten otettiin aamulla moottoripyörä alle ja suunnattiin kohti kolia. mitään varsinaista suunnitelmaa meillä ei ollut että mitä tehdään kolilla tai missä ajeltaisiin ainut ajtus oli että ajetaan jerotietä kollille ja kolilla katsotaan mitä tehdään.
 Päätimme ottaa suunaksi kolin sataman josta, oli juuri lähdössä autolautta lieksaan ja heitin hullun idean että lähdetään lieksaan, mutta koska ideani oli hullu emme tehneet sitä  (se kyllä jäi harmittaman ja eilen pohditiinkin että ajettaisiinko tänään lieksaan pyörällä ja tultaisiin autolautalla pois)
Satamasta oli vähän matkaa pirunkirkolle joten päätimme käydä siellä jotta, näkisimme edes jotain kolin nähtävyyksistä. se oli kyllä hieno paikka suosittelen käymään :D. kävimme myös ajamassa lomakolille joka oli kyllä pettymys näin kesällä.
ajoimme velä ukko kolille jossa sijaisi sokos hotelii, kello alkoi olla lähemäksi kolmea joten molempien vatsa alkoi kurnia. menimmekin pizza kahvilaan syömään mutta olin kyllä pettynnyt :( tarjontaa oli tosi suppea ja hinnat oli super kalliit verrattuna muihin s ryhmän ravintoloihin, no ehkä venäläisillä on vara maksaa, mutta me päädyttiin syömään puoliksi 14€ pizza.
 Oli jo aika lähteä mökille takaisin sillä tito oli ollut mökin vartiana jo pitkän tovin, illalla kuitenkin en saanut mielestäni kolin ihania hiekkarantoja joten päätimme että, käymme vielä uimassa ja terassilla kolilla... Vesi oli huisin kylmää ja pikkukaloja oli aivan älyttömästii.
 päivä oli mukava ja  erilalinen ja voipihan sanoa että käytiin :D ensikerralla taidetaan vaan ottaa tito ja jalat alle ja mennä kolille kävelemään sillä terassilla ollessamme saimme hyviä vinkkejä ;)













keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kaikki on kasvatuksesta kiinni

Nyt joudutte pärjäämään ilman kuvia :) haluan kertoa blogissani myös omia mielipiteitäni minua askaruttaviin asijoihin joten tässä on yksi :)

En edelleenkään ole äiti joten en tuomitse ketään, vanhempana olo on varmasti palkitsevaa mutta myös raskasta. On kuitenkin asioita joita olen oppinnut työskennellessäni lasten kanssa kuin seuratessani oman ikäisiä kavereita ja olenkin miettinnyt että kaikki taitaa olla kasvatuksesta kiinni aivan niinkun koirankin kanssa. Sellaisen koiran saa miksi sen on kasvattannut ja kouluttannut, myönnän ettei tito ole kasvatettu mallikelpoiseksi mutta varmasti moni äiti voi myöntää ettei lapsen kasvatus ole se mailman helpoin homma ja yleensä opimme omista mokistamme.
Olen kuitenkin kuullut vaikka minkälaisista kasvatus tavoista kuten sormiruokailusta, lapsen ei tarvitse sanoa kun äänne niin vanhempi ymmärtää kaiken joka tutkitusti myöhästyttää lapsen puheen oppimista ja siitä ettei lapsen tarvitse oppia pyytämään anteeksi. nämä kaikki ovat minun mielestäni aika pöyristyyäviä asioita.

Minulle on aikoinaan opetettu että anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat tärkeitä, yleensä itse pyydän aiana anteeksi kun olen jotain väärin tehnyt ja olen oppinnut katumaan sanomisiani ja tekojani. Mutta kuinka paljon se ottaa päähän kun toinen ei osaakkaan pyytää anteeksi vaan jatkaa kun mitään ei olisi tapahtunnut tai anteeksi pyytäminen on vain vitsikäs heitto, mikään ei tunnu niin pahalta kun puoli huolimaton anteeks. Mikä siis anteeksi pyytämisestä tekee niin vaikeaa? Onko se oikeasti kasvatuksesta kiinni?
Osaanko minä pyytää anteeksi koska minulle on sanottu että niin kuuluu tehdä vai olenko itse oppinnut anteeksi pyytämisen taidon?

Eilen veljeni linkitti facebookkiin tytöstä joka oli menossa tokalle luokalle ja otti itsestään instagrammiin "heru" kuvan  kuvasta näki että aikuinen on takana. Kasvatetaanko lapset myös nykyisin siihen että 8v on ihan ok ottaa itsestään paljastavia kuvia vai pitäisikö lapsen muka itse tietää mikä on soveliasta sen ikäiselle ja mikä ei? minusta koulun vastuulle tälläistä kasvatusta ei voi langettaa.

Oletteko te huomanneet läheisissä asioita jotka ovat kasvatuksesta kiinni? Kuten joka ei ole lapsuuden kodissa oppinnut siivoamaan jälkiä ei osaa sitä vileäkään tai jos ei ole tarvinnut ilmoittaa menoista vanhemmille ei osaa vieläkään ilmoittaa menoistaan?

lauantai 2. elokuuta 2014

22.v

Se on onnellinen jokai ei sure mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on

Hurja että oon vanha!Täytin siis keskiviikkona 22  ja aloin pohtimaan olen jo 22 enkä ole saavuttannut mitään tässä elämässä, tai siltä musta tuntuu kun lueskelen facebook juttuja. Kavereille syntyy lapsia, mennään kihloihin ja naimisiin, ostetaan asuntoja saadaan vakituisia työpaikkoja ostetaan perhe autoja ja sitä rataa.... Tällä viikolla olen miettinnyt että mitä olen tehnyt väärin ettei minulla ole mitään noista kunnes, aloin miettiä, hetkinen minulla oli ihana omistus asunto, kaksi autoa olin kihloissa ja vakituinen työpaikka tiedossa täydellistä? eikö niin?
Mutta olinko onnellinen, en en todellakaan ollut onnellinen, olin kuin vankilassa väärän miehen kanssa. Tein päätöksen ja pistin oman onnellisuuteni parivuotta sitten etusijalle enkä ole katunut. Haaveilen tietysti että vielä jokupäivä minullakin on omia lapsia, omakotitalo, farmari volvo ja rakastava aviomies. Mutta tällä hetkellä olen onnellinen minulla on raivostuttava mutta, ihana avomies, tyhmääkin tyhmepi koira ja asun kaupungin vuokra asunnossa jossa jokapaikka on rempallaan mutten ikinä ole ollut näin onnellinen,.. Haluan vain muistuttaa että muistakaa olla onnelisa.
Eräs viisas ihminen sanoi joskus että miten voit rakastaa toista jos et osaa esin itse rakastaa itseäsi

Ja koska rakasta pitää osata välillä hemmotella :D kävin ostamassa tänään itselleni syntymäpäivälahjan :D saanko esitellä uuden "rakuteni" <3 ;)
Kävin siis tänään kaupungilla ja kun kävelin kekäleen ohi huomasin 1/2 hintaan kyltin enkä voinut vastustaa kiusausta vaan astuin sisään ja löysin tämän :) alkuperäinen hinta oli siin 205€ eli laukku maksoi vain reilu   100 € joten pidän ostostani kunnon löytönä ;)
Kävin myös ostamassa sokokselta uuden urheilu -ja rinta liivit ja en voi muuta kuin kehua sokoksen asiakaspalvelua vaikei meillä ehkä ollutkaan aivan samnalainen näkemys myyjän kanssa kuniista rintaliiveistä ;D

niikuin aikaisemmin sanoin tito on tollo, ja  en voi syyttää siitä kuin itseäni joten ajattelin käyttä loppu kesäloman titon ja tämän kirjan parissa :) 

Sain myös lahjakortin päämajaan joka tarjoaa kampaamo ja kosmetologi palveluja, olen käynyt heillä 7 vuotiaasta asti asiakkaana enkä ole kertaakaa pettynnyt joten nyt on vaikeus päättää kävisinkö kampaajalla vai kosmetologilla ;)

Hyvää kesä illan jatkoa, nauttika  ja olkaa onnellisia

tiistai 22. heinäkuuta 2014

juhlat=vaatekriisi

katselin eilen netistä vaatteita ihan muuten vaan ja harmittelin että miksi pitää olla näin lyhyt sillä suurin toiveeni olisi saada pitkä kesämekko joka vain liehuaisi tuulessa.

 Sitten havahduin ensi viikonloppuna on serkun rippi juhlat pariviikkoa siitä eteenpäin on yhdet 40 ja sitten tuparit, joku varmaan arvasikin että vaate kriisihän siitä tuli..

toivon että kirppari olisi pelastannut minut tällä kertaa mutta ei :/ löysin kyllä kirparilta muuta kivaa kuten esim villapaidan :D (tosi kesästä) ja REINOT voi että oon ihan super onnelinen sillä oon haavellu vaaleanpunaisista reinoista ties miten kauvan :) lisäksi vielä mukaan tarttui kolme pientä lautasta en kyllä tiedä mihin tarvitsen niitä mutta ne oli niin ihania etten voinut jättää niitä sinne :)

Koska juhlamekkoa ei löytynnyt oli tyydyttävä oikeisiin kauppoihin aikani kiertelyn jälkeen löysin aivan ihanan valkoisen mekon vero modasta, mutta se oli liian iso ja sitä oli vain se yksi jäljellä muutenkin mekko muistutti enenmmän hää mekkoa kuin rentoa jokapaikan juhla mekkoa. joten tyydyin toiseksi miellyttävämpään vaihto ehtoon :D edellenkään ette saa niitä asukuvia ainakaan siinä muodossa jossa muut blogit niitä laittavat mutta tässä kuvia ostoksista ;)


valinta kirppis 3€

mekko ja korvikset vero moda , kaulakoru h&m


H&M 

miun ihanat lautaset 3kpl/1€ valintakirppis


<3<3<3<3<3

toivottavasti tuolla mekolla pärjäis tän kesän juhlata ;) Ooteko sellaisia että joka juhlaan pitää olla uusi mekko vai kelpaako vanhat mekot vielä seuraavanakin vuonan?